Vaarunhovin päätalo
Pappila, kesäsiirtola, juhlien sydän.
Vaarunhovin päätalossa toimivassa tilausravintolassa on kolme viihtyisää ja tilavaa salia, joissa on yhteensä 110 asiakaspaikkaa.
Saleja yhdistävät leveät pariovet sekä AV-järjestelmä, jolla voi esittää myös reaaliaikaista videokuvaa muista saleista.
Päätalon aulabaari palvelee asiakkaita tilaisuuksien aikana tarjoten mm. kattavan olut ja viinivalikoiman.
Kesäaikaan lisää juhlatilaa tuovat järvelle aukeava kuisti sekä etupihan terassi. Tilat on ilmastoitu kesähelteitä ajatellen ja talviaikaan lämpöä tuovat myös alkuperäiset puilla lämpenevät kaakeliuunit.
Päätalomme salien pöytäjärjestys mukautuu tilaisuuteenne, tarjoten loistavat puitteet niin häille ja muille juhlille sekä seminaareille, kokouksille ja koulutuksille.
Tule tutustumaan ympäristöömme ja vietä unohtumaton päivä vuosisadan vaihteen lumossa!
Suosituksemme salien enimmäiskäyttäjämääriksi.
Koulutustila.........20 hlö
Ruokasali............30 hlö
Juhlasali............60 hlö
Pappila..............50 hlö
Ruokasali, juhlasali sekä pappila ovat
yhdistettävissä toisiinsa pariovin.
Vaarunhovin tarina
Tie Mutasen pappilasta, kesäsiirtolan kautta Vaarunhoviksi.
Tervetuloa 1900-luvun vaihteessa valmistuneeseen Mutasen pappilaan! Mutasella on ollut pappila jo vuodesta 1698.
Mutasen pappilan on suunnitellut Hämeen läänin lääninarkkitehti Alfred Cawén sukulaiselleen, pappilan ensimmäiselle kappalaiselle, Frans Cawénille. Frans oli taidemaalari Alvar Cawénin isä. Pappilamme oli täten taitelija Alvar Cawénin lapsuudenkoti ja inspiraation lähde.
1960-luvulla talo siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen, jonka jälkeen pappilan elämä jatkui kesäsiirtolana vähävaraisille lapsille. Toiminta päättyi vuonna 2014.
Pappilan tarina jatkui 2017 lähtien Vaarunhovina hämäläisen nuorenparin hellässä huomassa.
Päätalo avautui yleisölle kesäkuussa 2018.
Alvar Cawénin lapsuudenkoti
Alvar Cawén syntyi Mutasen pappilaan 8.6.1886. Cawénin perheessä yhdistyivät isän uskonnollisuus ja äidin musikaalisuus ja nämä vaikuttivat Alvarin taiteeseen myöhemmälläkin iällä.
Mutasen pappila mainitaan merkittävänä asiana Alvarin elämässä ja taiteellisessa kehityksessä. Hän on sanonut useiden lähteiden mukaan myös nauttineensa erityisesti ajastaan Mutasessa.
Oman perheen ja pappilan lisäksi hänen taitelijaksi kasvamiseen vaikuttivat myös monet pappilassa vierailleet suuret taitelijat, kuten Akseli Gallen-Kallela, Fredrik ja Nina Ahlstedt, Ville Vallgren, Albert Edelfelt, Wilho Sjöström.
Alvar muutti nuorena miehenä opintojen perässä pois Mutasesta mutta palasi pappilaan vielä hetkeksi isänsä kuoltua. Pappilasta löytyy kuitenkin Alvarin kädenjälki vielä tänäkin päivänä.
Tervetuloa ihailemaan joutseniamme!